Argumentaatioanalyysi on
- keino avata argumentoiva eli mielipiteitä esittävä teksti
- pääteesin ja perustelujen sekä vaikuttamisen keinojen erittelyä
Tutki tekstistä ainakin seuraavia asioita:
- tekstilaji ja kohdeyleisö
- tekstin lähtötiedot ja esisopimukset ( mitä yleisön oletetaan tietävän, mitä ei tarvitse perustella)
- tekstin pääteesi eli tärkein mielipide / väite
- argumentit eli perustelut (muista myös mainita tapoja, kuten auktoriteettiin tai yleisyyteen vetoaminen)
- mahdollinen lisätuki ja vastanäkemykset
- erilaiset tarkennukset ja myönnytykset
Kun erittelet argumentaatiota, muista perustella sanomasi. Voit ottaa konkreettisia esimerkkejä analysoitavasta tekstistä.
Retoriset keinot eli kielelliset tehokeinot vaikuttavat myös yleisöön, joten argumentaatioanalyysissa voi käsitellä myös niitä, jos ne ovat selkeästi tunteisiin vaikuttavia.
Argumentointitapoja ovat mm. auktoriteettiin, etuun tai haittaan, arvoihin, vastaavaan ilmiöön, tapaa, historiaan, asian uutuuteen, omaan kokemukseen tai tunteeseen tai yleisyyteen vetoaminen.
Retorisia keinoja ovat mm. toistaminen ja luetteleminen (tulin näin ja voitin), liioittelu ja kärjistys (olen siivonnut ainakin ziljoona kertaa), tehokas lausemuoto ( Miksi aina minä?), suostuttelumääritelmä (abortti on murha, eli oma määritelmä), superlatiivien käyttö, vastaanottajan puhuttelu (Äiti rakas, tässä on vetoomus lastesi puolesta), tunteisiin vetoavat sanavalinnat, kielikuvat, vastakohta-asettelu (ennen – nykyään), ironia, sanaleikki, alku- ja loppusointu ja erilaiset sitaatit ja sanonnat.
